Juhla

 

Sydäntalvi käy edelläsi.
Lämmin valo lahjoittaa välkkyvät värit,
tummanvihreä tuttu tervehtii.
Kultainen hiljaisuus kuiskaa kovimmin.
Juhlatulet saattavat hopeanheleät sielut alemmas.
Koruton sydän ripustaa ikävän mietteet.
Kiitollinen kauneus kaivertaa kaikkeudelle kolon,
vetää tähdet taivaalta syliin.
Kuulas kaiku kuuluu.
Tämä hetki, sinulle annettu.
Kulje ikuinen tiesi se tietäen,
lujittaen sallittua matkaa.
Nyt se huokaa hiljaa.
Tunnen olevani sinua lähellä jälleen.

Tuli

 

Lämpimän loimun lisääjä,
kevyen kiillon tuoja. Takkatulen riemu,
kynttilän kevyt kantamus.
Sinun pilkahtava sielusi asuu meissä,
siirtää hehkusi lukemattomiin virtoihin.
Lapsesi on kaunein keimailija,
paljon pidetty hämärän hidastaja.
Suloisten sielujen saattaja.
Viet meidät taas valoa kohti.

Suoja

 

Kylmät kivet alla, raaka viima päällä.
Hirsiseinien kannattimet kestää.
Sinut suojataan sakealta,
puhaltavan kinoksen tunteettomalta terältä,
pohjatuulen pahoilta piruilta.
Kirjavien raanujen voimakkaat seinät,
hämärien pirttien parhaat piirut.
Ympärillään leijuu kultainen sumu,
sivuillaan asuu parkkiintunut maa.
Syvin rauha perusti sen tänne.

Lumous

 

Kuormitettu kerä,
vastustava valo.
Kahtiajakoiset sulkasi riippuvat silmillä.
Noste ei riitä, väität. Hölmö.
Anna minun sisentää se sinulle.
Nyt ota siipesi esiin.
Olet eilisen ainoa majesteetti,
hohtavan päivän heleä huokaus,
muhkean maltin menestyvä mieli,
oman matkasi suurin mittari,
piilotajuntasi tietoinen teos.
Ja sinussa on kaikki uljaat universumit.

Mummu

 

Ripustit ryijysi synnyinsijoille,
yhdistit elämän monitavuiset langat.
Kulunut mankeli, sävyisä atsalea.
Tuhannesti kierretyt pihapuut.
Turkoosi huivi, maukkaat lämpimäiset.
Täyttävä ja lohduttava syli.
Käsi kädessä taitoit pitkän matkan.
Kiitollisen mielen mutkien takana,
siellä hento morsiushuntu kukkii jälleen.